Huoltajan tehtävät kisoissa

Minulta on muutamaan kertaan kysytty, mitä huoltaja tekee kisoissa, ja siihen voisi oikeastaan vastata, että kaiken paitsi nostot. Nostajan tehtävä kisoissa on vain ja ainoastaan nostaa, huoltaja tekee lopun. Tai tämä on ainakin ideaali, johon itse aina pyrin ja johon haluan valmistaa muutkin, jotka huoltajaneuvoja minulta kyselevät. Monet ovat usein huonoja olemaan passattavana, mutta kisapäivänä saa ja pitää olla.

Kisat alkavat punnituksella ja olen ottanut itse huoltajan punnitukseenkin mukaan. Sillä aikaa, kun riisun vaa’alle, huoltaja ilmoittaa jo aloituspainot ja TARKISTAA, ETTÄ NE MERKATAAN OIKEIN. Ei ole kiva yllätys, jos on aikonut aloittaa kyykyt 102,5 kg:lla ja paperiin onkin vahingossa merkitty 125 kg. Punnituksen jälkeen nostaja sitten joko syö ja juo tai, jos paino ei ole painoluokan rajoissa, pudottaa/ nostaa painoa. Huoltaja auttaa näissäkin nostajan toivomilla tavoilla. Jos nostaja haluaa kahvia, niin huoltaja menee sen hakemaan. Jos kisapaikalla ei kahvia myydä, niin vaikka sitten lähimmältä ärrältä. Ja tämä pätee tietysti myös lämmittelyn aikana: huoltaja huolehtii, että nostaja syö ja juo, hakee mitä tarvitaan jne.

Nostajan on hyvä antaa huoltajalleen lappu, johon hän tai hänen valmentajansa on merkinnyt sekä lämmittelypainot ja niiden ajoitukset että kisanostojen raamit (päivän kunnosta riippuen n. 5 kg haarukka yrityksille). Huoltajan seuraava tehtävä on seurata, että tätä aikataulua noudatetaan, ja lastata tankoon ko. painot. Nostaja edelleenkin vain nostaa, ei lastaa ja pura tankoa. Viimeisillä lämmittelynostoilla huoltajan on hyvä myös antaa merkit, jotka kisasuorituksessakin annetaan, jotta nostaja pääsee ne kertaalleen vielä kokeilemaan.

Ensimmäisen ryhmän nostajille kyykkyyn lämmittely on helppoa, sillä kisat aloitetaan ennalta määrättynä aikana. Toiselle ryhmälle ja muille nostoille huoltaja joutuu kuitenkin laskemaan, moneltako nostot arviolta alkavat. Keskimäärin voi laskea, että nostoihin menee 1 min/ nostaja, eli periaatteessa 10 nostajaa on saanut tehtyä kaikki kolme nostoa 30 minuutissa. Tämä kuitenkin riippuu levymiehistä, joten huoltajan tulee seurata tilannetta. Jos lämmittelyohjelmassa on määrätty tekemään jotain 20 minuuttia ennen nostojen alkua, huoltajan pitää tietää, milloin alkuun on 20 minuuttia aikaa. Tähän pitää myös huomioida, että yleensä nostomuotojen välissä (kyykyn ja penkin sekä penkin ja maastavedon) tuomareille ja toimitsijoille annetaan 5 minuutin tauko, joka myös vaikuttaa alkamisaikaan. Huoltajan pitää käydä kysymässä ja selvittämässä tämäkin asia.

Lisäksi huoltajan pitää katsoa, missä vaiheessa nostajan vuoro on nostaa. Aloitusaikaan vaikuttaa suuresti se, että onko nostajan vuoro nostaa ensimmäisenä vai onko hän vasta 14. nostaja. Jos viimeinen lämmittely on tarkoitus tehdä esimerkiksi 10 minuuttia ennen omaa nostoa, ensimmäisenä nostava tekee sen, kun edellinen ryhmä on vielä nostamassa, mutta 14. nostaja vasta, kun hänen oma ryhmänsä aloittaa nostot.

Pienenä humoristisena sivuhuomiona todettakoon, että minulla on huoltajana usein mieheni ja hän huolehtii yleensä vessakäynneistänikin. Hän tietää, että haluan mennä pissalle vielä ennen nostojen alkua “ihan kaiken varalta” (ois tosi kurjaa, jos alkais pissattaa kyykkyvuoroa odottaessa!), joten hän yleensä myös laskee, että tee tämä nosto nyt, sitten ehdit käydä vessassa, ja ottaa sitten vielä viimeisen lämmittelynoston.

Kun nostot alkavat, huoltaja auttaa magnesiumin ja talkin laitossa (nostaja ei saa ikinä koskea talkkiin itse, sillä jos talkkia menee käsiin, niin ote ei pidä enää), tarvittaessa kiristää vyötä, katsoo että polvituet ja rannesiteet ovat tallella yms. Itse pyydän aina huoltajaani huutamaan minulle noston aikana minulle toimivia ohjeita, kuten “polvet auki!” tai “kyynärpäät eteen!”. Jos nostajan on vaikea muistaa odottaa merkkejä, huoltaja voi huutaa “odota!”. Ja tietenkin ylipäätään kannustaa nostajaa antamaan kaikkensa.

Jos nostosta sitten tulee hylätty, huoltajan tehtävä on selvittää, mistä se johtui (jos se ei ole selvää). Huoltajan tehtävä on myös ilmoittaa nostajan seuraava rauta. Tämä tehdään paperilla ja aikaa ilmoittamiseen on 1 minuutti noston jälkeen. Huoltaja voi kysyä nostajalta, miltä tuntui ja mikä paino suunnitelman painohaarukasta laitetaan, mutta kokenut huoltaja, joka tuntee nostajan, näkee kyllä, mitä kannattaa lähteä tavoittelemaan.

Kun päästään maastavetoihin, huoltajan tehtävä on myös pitää silmällä, miten nostaja on sijoittumassa sarjassaan. Toisin sanoen huoltajan pitää laskea, kuinka raskas rauta voittoon tarvitaan. Maastavetotaktikointi on kuitenkin jo korkeampaa matikkaa, josta voisi kirjoittaa ihan oman juttunsa, joten en mene tässä siihen sen enempää. Minulta sen laskeminen on omissa kisoissani kiellettyä, sillä sekoitin miehenikin laskut, kun viimeksi yritin omia rautojani miettiä.

Ja viimeisenä se kaikkein tärkein: huoltajan tehtävä on tietysti rohkaista kilpailijaa, auttaa häntä voittamaan jännitys, luoda uskoa onnistumiseen, ja epäonnistuneen noston jälkeen auttaa nostajaa suuntamaan katse seuraavaan nostoon. Tämä on se huoltajuuden punainen lanka, jonka pitää kulkea kaikkien edellisten tehtävien läpi.