Blog

Reykjavik International Games 2016

Jokainen, joka on minun juttujani lukenut, tietää, että en ole viime aikoina ollut tyytyväinen kisamenestykseeni. Kehitystä on salilla tapahtunut, mutta jotenkin en ole saanut sitä itsestäni kisoissa irti. Ja nyt vihdoinkin Reykjavikissä tammikuussa 2016 oli sen aika!

Lähdin kisoihin altavastaajana ja omana tavoitteenani oli saada kisakokemusta, parantaa omia tuloksia ja ennen kaikkea pitää hauskaa! Tämä on se, mikä usein tahtoo unohtua, ja itsekin herättelen itseäni aina ennen kisoja, kun jännitys kasvaa… Minä tykkään tästä! Sen takiahan minä täällä olen! Kisaaminen on hauskaa! Nautin siitä! Urheilu otetaan usein liian vakavasti. Mutta koska kisassa oli mukana voimanoston huippunimiä (Kimberly Walford ja Bonica Lough), sijoitukseni neljäntenä ylitti kaikki odotukseni.


0001-_0302917

0002-_0302920

0006-_0302929
Yleensähän voimanostokisat käydään painoluokissa, mutta RIG käytiin Wilksin pisteissä. Siinä siis suhteutaan oma paino yhteistulokseen ja saadan pisteitä. Minulla ja kolmanneksi tulleella oli sama yhteistulos, mutta koska hän oli painanut 200g vähemmän kuin minä, hän voitti minut yhdellä pisteellä. Yhteistulokseksi sain 325kg (ennätys) saamalla kisaennätyksen jokaisessa nostossa: kyykky 117,5 kg, penkki 65 kg ja maastaveto 142,5 kg. Penkki ja maastaveto sivusivat salienkkoja, kyykyssä jäin salienkasta 2.5 kg.

 

Kyykyt eivät olleet niitä parhaimpia kyykkyjäni missään nimessä. Ensimmäisessä en pysynyt tiukkana ja toisessa meni paino eteen, minkä vuoksi en sitä salienkkaa 120 kg lähtenyt edes yrittämään vaan tyydyin uuteen kisaennätykseen (heh, olin siitä hyvin iloinen oikeasti).

Katja kyykkää

Kuva Reykjavik International Games

 

Maven loppuojennus

Kuva Reykjavik International Games

 

Penkit menivät hyvin ja varmasti, vaikka start-merkin saaminen kesti todella pitkään (onneksi olen tehnyt salilla niitä lockouteja eli harjoittelut isomman painon pitoa suorilla käsillä) ja ensimmäisellä nostolla keventäjä nosti tangon ilmaan heti, kun sain kädet siihen… Olisi tietysti pitänyt sanoa, että annan merkin, kun olen valmis, mutta en kyllä koskaan ole kokenut vastaavaa hätiköintiä. Selvästi hieroin vielä hartioita penkkiin. Mutta onneksi tosiaan kyseessä oli aloituspaino, ja kerroin keventäjälle noston jälkeen, miten haluan hänen toimivan seuraavissa nostoissa. Maastavedoista ei oikeastaan ole sen enempää sanottavaa kuin että olisi voinut nousta enemmänkin – jes!

Näyttökuva 2016-02-07 kello 17.25.56

0015-_0302977

Joskus Facebook-sivuillani päivitinkin, että pääsin Onnistumisvalmentamon Onnistuva Urheilija -valmennukseen. Olen kokenut, että kisamenestystäni on estänyt omat ajatukseni siitä, mikä on minulle mahdollista. Soimaan epäonnistumisista itseäni niin pitkään, että alan uskoa, etten pysty edes parempaan. Lisäksi kisahermot on aina olleet hyvin kireät. Kun jännitys aiheuttaa sen, että en tunne kroppaani, vaikea sitä on myöskään hallita ja pitää tiukkana. Vaikka valmennusta ei ole kestänyt vielä kovin pitkään, ja ennen kisaa meillä oli ollut vasta kolme tapaamista, koin jo saavani kiinni omasta mielestäni paremmin. Lisäksi yritin keskittyä oppien mukaan hengitykseen ja visualisointiin, ja jonkin verran siinä onnistuinkin, sillä sen huonolla tekniikalla vedetyn 115 kg kyykyn jälkeen pystyin kokoamaan itseni ja hakemaan 117.5 kg. Toki nämä taidot kaipaavat vielä harjoitusta – eli tiedän mitä tehdä!

Suomalaisedustus RIGissä. Kuva Suomen voimanostoliitto.

Suomalaisedustus RIGissä. Kuva Suomen voimanostoliitto.

 

Kilpailut menivät siis hyvin ja sen jälkeen oli ihanaa viettää vielä pari päivää ihastellen Islantia. Maisemat olivat huikeat, ja pääsimme näkemään Geysirit ja vesiputouksen, uimaan kuumassa lähteessä, ratsastamaan islanninhevosilla, maistelemaan oluita jne. Olo kisojen jälkeen on kaikin puolin kiitollinen! Kiitos valmentajalleni Ken Gackille, Onnistumisvalmentamolle, huoltajalleni ja suurimmalle tukijalleni eli miehelleni, isovanhemmille lastenhoidosta, seuralleni Helsingin atleettiklubille, koko Suomen kisajoukkueelle sekä kaikille kanssakilpailijoilleni! Kiitos kropalleni ja kiitos ihanalle Islannille.

12604773_10153950705773453_9089968892369105648_o

 

12615345_10153950708178453_2974101410746321477_o

 

12615385_10153950711173453_7062066472659633308_o

 

12615711_10153950711943453_8715395874751172132_o

 

12647081_1250200148330712_3398054539953572100_n

Kuva Íslenski Hesturinn

 

12670140_1250200194997374_6735572312047932786_n

Kuva Íslenski Hesturinn

 

2 Comments

  • Tiina on helmi 09, 2016 Reply

    Kiitos mukavasta kisaraportista :) ja onnea menestyksestä. Varmaan oli hieno kokemus kaikkiaan, sekä kisaaminen että muutenkin. Oli kyllä kertakaikkisen mielenkiintoinen tuo ensimmäinen nosto penkissä, varmaan oli hämmentynyt olo siinä kohdalla kun tanko nostettiinkin jo ylös telineestä vaikka et ollut vielä saanut asentoa kohdilleen. Hienosti kokosit itsesi sen jälkeen vielä. Suuret kiitokset tästä postauksesta ja tietenkin videosta.

    • Katja on helmi 09, 2016 Reply

      Kiitos, Tiina! Sen verran tosiaan hämmennyin, että sanoin pari kertaa ”Ei vielä!” ennen kuin tajusin, että eihän se keventäjä ymmärrä suomea, ja tajusin sanoa ”Not yet!” :D

Vastaa käyttäjälle Katja

Cancel Reply