Pääkaupunkiottelu 2015
Jokavuotinen pääkaupunkiottelu Helsingin, Tallinnan ja Tukholman joukkueiden välillä järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Vaikka voimanosto onkin yksilölaji, niin tässä kisassa ei yksilövoittajia ole vaan joukkueen jäsenien Wilks-pisteet lasketaan yhteen, ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa. Joukkueet muodostuvat viidestä mies- ja kahdesta naisnostajasta, ja itse pääsin nyt toista kertaa edustamaan Helsinkiä. En tiedä millä periaatteella muut kaupungit muodostavat joukkueensa, mutta Helsingin joukkueeseen valitaan parhaat (ja halukkaat) nostajat syksyisistä Helsingin aluemestaruuskisoista.
Omalta osaltani kisa meni todella hyvin! Puhuttiin valmentajan kanssa kisastrategiasta, ja sanoin haluavani suhteellisen riskittömät nostot, joten lähdimme tavoittelemaan yhdeksää onnistunutta nostoa. Eli siis sitä, että kaikki yritykset ovat täysin mahdollisia eikä sellaisia ”hyvänä päivänä tämäkin saattaisi nousta”-kokeiluja. Lähdimme hakemaan myös kisaennätyksiä kaikissa nostoissa, mutta emme haastamaan saliennätyksiä. Se strategia kun ei ole parissa viime kisassa onnistunut vaan pää on antanut periksi, tekniikka pettänyt ja yhteistulos jäänyt paljon mahdollista alemmas… Mutta tämä toimi! Pääsin kahdeksaan onnistuneeseen nostoon (yksi penkki epäonnistui) sekä ennätyksiin kyykyssä, maastavedossa ja yhteistuloksessa! Olen hyvin tyytyväinen tähän.
Sinänsähän painoluokalla ei näissä kisoissa ollut väliä, kun pelkillä Wilks-pisteillä kisattiin, mutta halusin kokeilla pudottaa nesteitä. En ollut sitä aiemmin tehnyt, ja isompia kisoja varten oli hyvä saada kokemusta siitä, miten minun kroppani siihen reagoi. Söin pääsiäisestä alkuviikkoon n. 1700 kaloria (normaali ylläpitokulutus on n. 2000 kcal) ja paino laski 59 kg:sta 57,7:ään. Keskiviikkona laskin syömiset 1400 kaloriin ja sillä päästiin perjantaiaamuun mennessä 57,4 kiloon. Söin perjantainakin vielä nämä samat kalorit, mutta lopetin kaiken syömisen ja juomisen kolmelta iltapäivällä. Illalla nukkumaanmennessä paino oli enää 57,3, joten ei tarvinnut alkaa edes saunoa! Aamulla kotivaaka näytti 56,8 ja siitä 1,5h päästä kisavaaka 56,65. Olo oli myös huomattavasti parempi kuin niillä kerroilla, kun olen vetänyt painon alas syömällä liian vähän ja koskematta nesteisiin! Eli tällä jatketaan, kokeilu onnistui hyvin.
Ja ne nostot sitten. Avasin kyykyissä 107,5 kg:llä, toinen nosto oli 112,5 ja viimeinen kisaennätys 115 (salillahan se 117,5 kg on noussut myös, mutta sillähän ei sinänsä ole mitään merkitystä). Ei siinä sen kummempaa, hyvin meni ja suhteellisen kevyesti nousi! Ehkä olisi tullut enemmänkin, mutta sitten ei taas tiedä, mitä pää ja tekniikka olisivat siitä tykänneet… Kuulemma nytkin viimeisellä nostolla mieheni huusi asennon meinatessa jäädä kumaraksi ”kyynärpäät!”, jolloin työnsin kyynärpäät eteen, suoristin itseni ja paino nousi kevyesti ylös. Itse en huutoja kuullut, mutta alitajunta selvästi kuuli.
Toinen kyykky 112,5 kg
Penkissä nostin helposti ensimmäisen 55 kg ja toisen 60 kg, ja olin suhteellisen varma siitä salilla useampaan kertaan nousseesta 62,5 kg:sta… Mutta kuinkas kävikään – sen kun tietäisi! Jotain ihmeellistä tapahtui, kun lähdin laskemaan tankoa rinnalle. Alku oli ihan hallinnassa, mutta jotenkin se vain tipahti suoraan kaulan päälle turvaraudoille. Varmistajat eivät tietenkään olleet mukana ollenkaan, sillä yleensähän nosto epäonnistuu siinä ylöstyöntövaiheessa… Onneksi on turvaraudat! Ja oli kuulemma näyttänyt pelottavalta, mutta minua ei siis sattunut mitenkään. Valitettavasti en päässyt kokeilemaan työntöosuutta ollenkaan, mutta toisella kertaa sitten! Sattuuhan näitä :)
Odottamassa, että tanko on valmis viimeiseen penkkiin
Maastavedot ovat viime aikoina kulkeneet salilla kaikista parhaiten, ja kisoissakin kaikki kolme vetoa nousivat hyvin. Ensimmäisellä 130 kg, toisella 135 kg ja viimeisellä 140 kg. Olisi mennyt enemmänkin ;) Mutta en ollut edes kokeillut 130 kg:a raskaampaa sitten tammikuun, jolloin vedin Heavy Events Trainer -kurssin kuntotesteissä tuon 140 kg, joten en ottanut tässä riskejä. Hyvä, että jäi voimaa parantaa seuraavissa kisoissa!
140 kg! Kuva Juha Martikainen
Ja nämä tuloksethan tiesivät sitä, että yhteistulos parani SM-kisojen 307,5 kg:sta 7,5 kg ja on nyt 315 kg! Mahtavaa!! Varsinkin kun takki ei ole ihan tyhjä… Kohti seuraavaa kymmentä siis! Ja sen kunniaksi pusu (kuvat Juha Martikainen) :)
Ja Helsingin joukkueellahan tämä kisa meni kokonaisuudessaankin hyvin, sillä voitto tuli kotiin!! Lisäksi Leena Jokitalo teki sarjassa 57 kg N50 (naisten 50v. veteraanisarja siis) Suomen ennätykset niin kyykyssä, maastavedossa kuin yhteistuloksessakin. Ilari Valkonen nosti maasta myös Suomen ennätyksen 301 kg sarjassa 83 kg. Onnea Leenalle ja Ilarille! Ja kiitokset kaikille hienoista kisoista sekä hauskasta ravintolaseurasta kisojen jälkeen!
Helsingin voittoisa joukkue pääkaupunkiottelussa 2015, kuva Juha Martikainen
Mainitsemisen arvoista on myös, että yksi Tukholman joukkueen edustaja tilasi 2x 220 g:n pihviä sisältävän hampurilaisen lisäpihvillä eli lihaa oli yhteensä 660 g :D Kukaan ei ollut kuulemma koskaan ennen tehnyt niin, kokki ei ollut uskoa tilausta ja hyvällä ruokahalulla vedetty ateria jälkiruoan ja parin oluen kera teki minuun suuren vaikutuksen!
Joukkuetulokset, Tallinna valitettavasti joutui kisaamaan vajaalla joukkueella
Helsingin joukkueen tulokset