Voimanoston tason 1 valmentajakoulutus
Koulutusrintamalla on pitänyt kiirettä! Halu oppia ja kehittyä on kova. Syksyllä suoritin Martin Rooneyn Training for Warriors -koulutuksen ja Heavy Events Trainer -koulutuksen, nyt keväällä oli oman lajini vuoro. Kaksi viikonloppua Vierumäellä Suomen painonnostoliiton ja Suomen voimanostoliiton järjestämällä kurssilla tekivät minusta Voimanoston tason 1 valmentajan.
Kuvat kurssilta: Timo Lillbacka
Tasolla 1 käytiin tietysti kaikessa yksinkertaisuudessaan laji läpi. Analysoimme, mitä taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia laji vaatii, miten niitä voi kehittää, ja kävimme läpi lajitekniikat. Eli miten ne kyykyt, penkit ja maastavedot tehdään, ja miten niitä parannetaan. Avaan taidon osatekijöitä ja voiman osa-alueita nyt enemmän, mutta voimanostossa hyväksyttävien suoritusten tekniikoista kirjoittelen myöhemmin vielä ihan oman yksityiskohtaisen jutun, sillä niistä kysellään minulta usein. Tässä kuitenkin muutama kuva suorituksista.
Taitavuuden osatekijöitä on yhteensä 11, mutta esittelen niistä nyt vain muutaman voimanoston kannalta olennaisen taidon. Tällaisia ovat mm. orientoitumiskyky, erottelukyky, reaktiokyky, rytmikyky ja tasapainokyky. Orientoitumiskyvyllä tarkoitetaan taitoa tajuta raajojen ja kehon asennot ja niiden muutokset. Optimaalisten tekniikoiden oppimisen ja niiden vakioimisen kannalta tämä on tietysti ehdottoman tärkeää. Samoin on erottelukyky, joka tarkoittaa kykyä säädellä lihasjännitystä ja taloudellisuutta. Voimanostossahan on nimenomaan kyse taloudellisuudesta eli nostot tehdään tavalla, joka mahdollistaa mahdollisimman suuren taakan. Niihin käytetään koko kehoa. Kaikissa liikkeissä, joissa vaihdetaan suuntaa, rytmin löytäminen on myös tärkeää. Eli kyykyssä ja penkkipunnerruksissa, joissa mennään alas ja ylös, täytyy löytää tarkoituksenmukainen rytmi. Pystyssä on myös pysyttävä ja kisoissa reagoitava merkkeihin mahdollisimman nopeasti, joten tasapanolla ja reaktiokyvyllä on myös merkitystä. Ja näitä taitoja me osaamme nyt kehittää valmennettavien kanssa.
Fyysisiä ominaisuuksia on puolestaan neljä: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus. Yllätys yllätys, voimanostossa tärkeintä on voima. Voima voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen eli kestovoimaan, maksimivoimaan ja nopeusvoimaan. Kestovoima voidaan jakaa vielä lihaskestävyyteen ja voimakestävyyteen ja maksimivoima perusvoimaan ja maksimivoimaan. Voimanoston kannalta tietysti tärkeintä on perusvoima ja maksimivoima. Näissä pysytään siellä 1 – 10 toiston sarjoissa riippuen siitä, ollaanko perusvoiman vai maksimivoiman alueella. Kaikki, jotka ovat tehneet minun ohjelmiani, ovat varmasti huomanneet, että apuliikkeissä tykkään käyttää näitä kymppisarjoja ;)
Kävimme myös läpi fyysisten tekijöiden kehittymistä lapsuudessa ja nuoruudessa ja sitä, mitä kannattaa treenata missäkin iässä. Painonnostossahan tämä on ollut tärkeää jo pidempään, sillä siellä on kilpailuja peruskoululaisillekin. Voimanosto on perinteisesti ollut aikuisten laji, mutta kilpailujen alaikärajaa on nyt laskettu 12 vuoteen eli toivottavasti saamme mukaan nuoria kilpailijoita enemmänkin! Ja ei, voimaharjoittelu ei pysäytä pituuskasvua tai ole muutenkaan haittallista lapsille. Mutta tämäkin vaatinee ihan oman bloggauksen, joten en ala sitäkään sen tarkemmin avaamaan.
Yhtenä tehtävä meillä oli myös 3-8 viikon harjoitusohjelman tekeminen valmennettavalle ja itse tein yhdelle ihanalle (toivon mukaan tulevalle voimanostajalle) nuorelle naisasiakkaalle penkkiin keskittyvän ohjelman. Ja siihen penkkiin todellakin keskityttiin, jonkinlaista penkkiä tai sitä kehittäviä liikkeitä tehtiin neljästi viikossa (ei tietenkään mitään maksimeita) ja toistoja tuli viikkoon n. 450. Palautumista tarkkailtiin tietysti koko ajan. Ja kyllähän ne tulokset nousivat: jakson lopussa oltiin lähellä entistä maksimia ja sillä tuli 10×10. Hyvää työtä, valmentajasi on ylpeä!