Treenipäiväkirja 21-28.8.2015
Kirjoitin kerran aikaisemminkin omista treeneistäni, mutta ajattelin tehdä sen nyt uudestaan, sillä kukapa ei haluaisi tietää, miten minä treenaan! No ei sentään, vitsi vitsi, mutta mielestäni valmentajassa on tärkeää, että hän itse myös treenaa ja on kartalla opettamistaan asioista. Ja tietysti siitä, miten valmentaja itse treenaa ja missä hänen intohimonsa on, näkee, meneekö intressit yhtään yhteen. Asiakkaita treenautan tietysti heidän tavoitteidensa ja lähtötasonsa mukaan, mutta suunta on silti näkyvissä.
Lisäksi tämä perjaintaista perjantaihin kestävä viikko oli omassa treenihistoriassa intensiivisin, mitä olen tehnyt, sillä kahdeksaan päivään mahtui 10 eri treeniä (toiset enemmän ja toiset vähemmän raskaita). HUOM. en suosittele kenellekään, myöskään itselleni, tuollaista tahtia jatkuvasti. Ja sen ylläpitäminen vaati ison määrän ruokaa ja lisäksi paljon unta. Nukuin 8h yössä ja melkeinpä joka päivä pienet päiväunet myös.
Perjantai 21.8.
Voimanostotreeneistä olin torstain ja perjantain tauolla lauantain Timanttityttö-kisojen vuoksi. Yleensähän treenaan ma-pe viisi kertaa (viikonloput menee perheelle ja sosiaaliselle elämälle) eli harvinaislaatuinen lepo sinänsä! Yleensä kun olen salilla uskollisesti joka arkinen aamupäivä (toki asiakkaiden treeneistä riippuen). Niin uskollisesti, että minulta tultiin salilla kysymään, että olenko töissä siellä, kun olen siellä aina… Noh, tavallaan töissäkin, kun paria asiakasta valmennan myös samalla salilla, jossa käyn, mutta vielä ei ole niin hyvä tilanne, että kukaan maksaisi minulle omasta treenauksestani :D Mutta terveisiä vaan kaikille Helsingin atleettiklubin salilla aamulla käyville – ja muillekin, vaikka me ei varmaankaan olla tavattu.
Puntilla en siis perjantaina ollut vaan toteuttamassa viimeinkin uuden vuoden tavoitettavani… Aioin alkaa tekemään jotain vähän aerobisempaakin välillä. Kauan meni, että pääsin tätä toteuttamaan, mutta vihdoinkin sen aika koitti. Minähän en ole mikään lenkkeilijä, sillä mielenkiintoni ei kerta kaikkiaan pysy siinä yllä ja koen sen tylsäksi, ja minua kiehtoi paini jo pienenä, joten päädyin Brasilialaiseen jujutsuun Helsingin Jujutsuklubille. Perjantaina oli peruskurssin ekat treenit ja oli hauskaa! Voimanoston otan tosissani ja nyt oli hauska päästä leikkimään. Ja tekee varmasti hyvää minulle. Voin sitten myöhemmin bloggailla siitä, miten lajien yhdistäminen on onnistunut ja mitä seurauksia uudesta harrastuksesta on ollut.
Lauantai ja sunnuntai 22-23.8.
Lauantaina sitten kisasin Jämsässä Timanttityttö-semifinaalissa (kirjoitan tästä vielä tarkemmin) ja vaikka treeni ei sinänsä ollut pitkä, niin tällaisen maksimivoimailijan se sai kyllä totaalisen tukkoon! Varsinkin kaksi minuuttia maastavetoa sai reidet, pakarat ja alaselän aikamoiseen jumiin… Vaikka painoa ei ollut kuin 50% ykkösmaksimista. Sen lisäksi siis tein kisassa myös maksimitoistot rinnallevedossa ja työnnössä ja maksimiajan roikkumisessa ja lankussa.
Maastavetoja 70 kg:lla
Sunnuntaina puolestaan lähdin availemaan näitä jumeja pyöräilemällä perheen kanssa. Vauhti ei ollut mikään huima ja ensimmäiset 10 minuuttia etureidet olivat eri mieltä päätöksestä, mutta 26 km tuli kuitenkin poljettua. En tiedä oliko se sitten seuraavan viikon treenejä ajatellen järkevää vai ei, reidet olivat väsyneet maanatainakin, mutta toimivat kuitenkin!
Pyöräilemässä perheen kanssa
Maanantai 24.8.
Maanantai on kyykkypäivä! Niin nytkin… Lämpöä hain kolmella sarjalla kevyitä rinnallevetoja ja sitten päästiin tositoimiin. Tämä viikko oli keskimmäinen kolmen intensiiviviikon jaksosta, mikä minun ohjelmassa tarkoittaa maksimikyykkyjä kolmesti ja maksimipenkkiä kahdesti viikon aikana. HUOM. kyseessä ei ole aloittelijoille sopiva ohjelma. Ensin tekniikat ja pohja kuntoon ennen kuin lähdetään treenaamaan lähellä maksimia – varsinkaan montaa kertaa viikossa useamman viikon aikana!
Tänään tarkoituksena oli hakea päivän kolmosmaksimi eli kuinka suurella painolla voin kyykätä kolme toistoa. Tämä ei siis ole absoluuttinen maksimi vaan ko. päivän maksimi, mihin vaikuttaa monetkin seikat ja mikä voi vaihdella intensiiviviikkojen aikana paljonkin. Tänään kolmosmaksimi oli tällä kertaa 110 kg, mutta koska minua ärsytti se, että en ole pitkään aikaan päässyt kyykkäämään yli 110 kg:lla, päätin omatoimisesti lastata tankoon vielä 115 kg. Se nousi kaksi kertaa – ja oli toistoennätys! Valmentajakin oli ratkaisuuni tyytyväinen, vaikka se sinänsä oli ohjeiden vastainen (kröhöm).
Kyykkyjen jälkeen tein vielä kolme sarjaa räjähtävää sumomaastavetoa, kolme sarjaa jalkaprässiä ja neljä sarjaa selänojennuksia. Olo oli treenattu.
Tiistai 25.8.
Tiistain penkkiä varten lämmittelin yläkropan boxihypyillä ja lähdin hakemaan päivän kakkosmaksimia penkissä. Tällä kertaa tein sitä ns. normaalilla otteella enkä leveällä, mikä on viime aikoina sujunut vahvemmin… Enkä päässyt kuin 57,5 kiloon, vaikka olen aiemmin saanut 60 kg:lla kolmosen. Mutta olin salilla yksin enkä saanut apua telineestä irroitukseen, joten se vei voimia myös. Ja se nyt oli vain sen päivän maksimi… (Kyllä, ärsytti). Tämän jälkeen tein vielä kolme sarjaa kapeaa penkkiä ja neljän sarjan supersarjan dippejä ja vatsarutistusta taljalla.
Tiistai on myös nykyään kardiopäivä, joten kävin riehumassa BJJ:ssä hien päälle. Kivaa oli taas!
Keskiviikko 26.8.
Keskiviikkona marssin salille sitten kolmatta kertaa 24 tunnin sisään (Jujutsuklubi sijaitsee samoissa tiloissa salin kanssa), vähän jo alkoi huvittaa tämä. Kyykyssä hain tällä kertaa kakkosmaksimia ja pääsin 112,5 kiloon. En lähtenyt tällä kertaa korottamaan omatoimisesti, sillä sain itsestäni kaiken irti jo viimeisessä raskaassa sarjassa (tein sen jälkeen kyllä vielä kaksi sarjaa 102,5 kilolla). Kyykyn jälkeen oli maastavetojen vuoro ja kolme viimeistä sarjaa oli 120 kg x3. Ja jotta keho pysyisi kunnossa, loppuun vielä lihasmassasta ja selästä huolehtimista neljän sarjan supersarjalla reiden koukistuksia ja reverse hypersia.
Torstai 27.8.
Täytyy myöntää, että torstaina hengähdin jo helpotuksesta, että minulla ei ole kuin yläkroppatreeniä eikä edes BJJ:tä päälle… Pientä väsymystä alkoi olla ilmassa. Tällä kertaa hain kakkosmaksimia penkissä leveällä otteella ja 60 kg nousi vielä kahdesti. Sitten kävi sellainen maanantain kyykkyepisodin kaltainen oma soveltaminen ja päätin ottaa vielä 62,5 kg (taas ilman avustusta irroitukseen). Se nousi kerran. Tämän jälkeen tein yhden käden kulmasoutua viisi sarjaa (joista kaksi viimeistä pudotussarjoja 25 ja 20 kg:lla) ja leuanvetoja leveällä ja normaalilla myötäotteella yhteensä neljä sarjaa. Ja taas rakkautta pienille lihaksille jumppapallovatsarullauksin ja hauiskäännöin, näitäkin ne neljää sarjaa supersarjoja.
Perjantai 28.8.
Viikon viimeiset treenit! Viikon viimeiset kyykyt! Mikä helpotus! Taas lähti kakkonen 112,5 kg:lla, joskin hitaammin kuin keskiviikkona… Perjantain treenin pitäisi sinänsä olla kevyempi kuin muiden, tai ainakin siinä kuuluisi olla vähemmän liikkeitä ja sitä kautta nopeampi… Mutta jos sarjojen välillä makaa vatsapenkillä silmät kiinni, niin ei se kyllä tee treenistä nopeaa :D Kyykkyjen jälkeen ei ollut kuitenkaan kuin kolme sarjaa suorinjaloin maastavetoa ja kolme sarjaa kahvakuulaheilautuksia ja pääsin kotiin syömään, päiväunille ja valmistautumaan BJJ-treeneihin. Treeneissä oli hauskaa taas kerran, vaikka lopussa olo olikin sellainen, että jos mä vaikka vaan makaan tässä, tee mitä haluat. Ei musta mitään vastusta enää siinä vaiheessa ollut, mutta naurua ainakin riitti.
Väsynyttä menoa…
Summa summarum, oli hauskat kahdeksan päivää! Oli kiva treenata paljon ja erilaisia juttuja. Mutta olin kyllä väsynyt loppuviikkoa kohden ja kaipasin lepopäivää. Omalta valmetajalta tuli samanlaista kommenttia loppuviikon nostovideoista. Ihan tällaiseen tahtiin en kokoaikaisesti pystyisi – eikä tuo perhekään taitaisi siitä tykätä. Mutta välillä kiva näinkin!