Mutta kun minusta tulee mies!

Olen kuullut hyvin usein naisen suusta sanat “Mutta kun mä en halua olla niin iso!” Ehkä tämä myytti alkaa olemaan jo murrettu, tai ainakin siitä on paljon puhuttu, mutta kun olen jonkin verran näistä ulkonäköasioista kirjoittanut, niin käsitellään nyt tätäkin vähän.

Liitän pelon siitä, että tulee liian lihaksikkaaksi siihen, kuinka naisen ei kuulu osata käyttää vartaloaan miesten tavoin, kuten kirjoitin aiemmin. Tiivistettynä naisen ei kuulu olla tarpeeksi voimakas vetämään leukoja tai edes punnertamaan muuten kuin “naisten asennossa”. Naisen voiman kuuluu olla lukittuna sinne vartalon sisälle, sitä ei kuulu päästää ulos. Ja naisen kuuluu näyttää pieneltä ja sievältä, ei missään nimessä lihaksikkaalta ja voimakkaalta. Ja tämän mieheksi/ kaapiksi muuttumisen pelosta naiset käyttävät treeniohjelmia, jotka ovat huonompi kuin ”miesten ohjelmat”, eivätkä saa tuloksia. Tulokset nimittäin vaativat tarpeeksi ison kuorman! Niin ulkonäolliset tulokset kuin terveysvaikutusten saaminenkin vaativat tarpeeksi raskaita painoja.

Tarkastellaan tätä “isot painot tekee musta miehen” ilmiötä hetki kuitenkin ihan fysiologiselta kannalta. Se, kuinka paljon lihasta tulee, on geneettistä ja yksilöllistä, joten siinä on toki eroa, kuinka nopeasti ja kuinka isoksi ne lihakset kasvavat. Ihan en kuitenkaan usko sitä, että kenellekään tulisi hirveät lihakset pelkästä käsipainon näkemisestä – ja jos tulee, niin kateellisten määrä taitaa olla suuri! ;) Tosiasiahan on se, että naisten hormonituotanto ei tue lihaskasvua. Testosteronin vaikutus on huima, joten naisten on hyvin vaikea tulla “hirveän isoksi”. Sitä paitsi yleensä se “isous”, jota useat naiset pelkäävät, johtuu rasvasta lihaksen päällä eikä itse lihaksesta. Tai siitä, miten itse itsensä näkee. Valitettavasti useat naiset näkevät itsensä hyvin erinäköisenä kuin muut heidät näkevät. Yleensä negatiivisemmin.

Itse kuulen todella usein, kun kerron harrastuksestani (harrastus ja harrastus… mieheni mukaan treenaan talvisodan hengessä ja luen treeniohjelmaa kuin Raamattua, joten vähän vakavammasta vinksahduksesta taitaa olla kysymys): ”Mutta sähän olet niin pieni!” Oletusarvoisesti voimakkaan ihmisen pitäisi olla iso ja isojen rautojen liikuttelun pitäisi kasvattaa… Asiahan ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen, sillä maksimivoima on pitkälti kiinni hermotuksesta. Isossa lihaksessa on toki enemmän voimaa, mutta sen voiman tuottaminen on kiinni aktiivisten lihassolujen määrästä, aktivoinnin nopeudesta ja siitä, kuinka kauan pystyt supistamaan lihasta. Jos sitä voimaa ei saa sieltä lihaksesta ulos, niin eipä siitä ole paljoa hyötyäkään. Jos et osaa käskeä niitä lihaksia, niin eipä niistä ole muuta hyötyä kuin, että ne saattavat olla jonkun mielestä kauniit katsella. Joudun usein kiropraktikolla käydessäni työntämään jalalla hänen kättä vastaan, ja hän aina toteaa, että lihas menee heti lukkoon – ja se on harvinaista. Eli osaan juurikin käskyttää sitä lihasta, vaikka itse lihakset eivät niin isot olekaan. Se on sitä voimaa.

Mikä sitten on kenenkin mielestä kaunista, on toinen asia. Missä suhteessa lihaksia ja rasvaa, se riippuu ihan omista mieltymyksistä. Ja onneksi makuja on joka lähtöön! Itse lakkasin murehtimasta ulkonäköäni ja keskityin voimaan ja kuinkas kävi… Ikinä en ole ollut näin tyytyväinen omaan ulkonäkööni – enkä koe, että nostaminen olisi tehnyt minusta miehen näköisen ;) Toki niitä puutteita ja virheitä on, mutta ne eivät enää haittaa. Tunnen oloni kotoisaksi tiukoissakin vaatteissa, tykkään siitä miltä näytän. Paino on aikalailla sama kuin ennen salihommia ja rasvanpudotusta (olen siis saanut kilot takaisin ja olen taas siellä toisen lapsen jälkeisessä “liian isossa painossa”), mutta näytän erilaiselta.

Ilman lihaksia olen jokseenkin lättänä, muodot (jos niitä haluaa!) täytyy hakea lihaksista. Olen saanut ns. naisellista pyöreyttä juurikin salilta. Voimaharjoittelu voi sitä paitsi tehdä naisesta jopa ”perinteisellä tavalla” naisellisemman näköisen, sillä kun reisiä, pakaroita ja yläkropan lihaksia on enemmän, vyötärö näyttää suhteessa pienemmältä ja voi antaa illuusion tiimalasimaisuudesta. Treenaaminen vaikuttaa myös huomattavasti ryhtiin ja itsensä kannattelemiseen, ja itsevarmuus, mitä olen itse nostamisen myötä saanut, näkyy myös ulospäin.

Minä kesäkuussa 2012 ja lokakuussa 2014. Paino molemmissa n. 57 kg.

Ilmeisesti salilla käyminen kasvattaa myös hiuksia

Olen sitä mieltä, että meissä kaikissa on jotain kaunista, ja epäkohtien sijaan kannattaisi keskittyä siihen! Ei myrkyttää mieltään vaan oppia rakastamaan itseään. Koen asian hyvin vahvasti, joten en malta olla jakamatta tätä “ilosanomaa” tässäkin yhteydessä. Tätä lainaten: “Sano kehostasi jotain kaunista tänään. Sano se kovaa. Niin, että koko katu kuulee. Ja sano se rakkaudella.” Haastan kaikki sanomaan itsestään jotain kaunista. Minä aloitan. Tykkään mun jaloista. Niistä näkyy voimaa. Lihaksikkaat reidet ja pakaratkin ovat pyöristyneet.